Ajankohtaista | Alaselkäkivun yhteys tasapainonhallintaan
Alaselkäkivun hallinta tasapainoon

Lahden ammattikorkeakoulussa tehdyssä fysioterapian TULES - erikoistumisopintojen lopputyössä (Kaaria & Somervuori, 2012) selvitettiin kirjallisuuskatsauksen avulla alaselkäkivun ja tasapainon hallinnan yhteyttä. Tarkoituksena oli laajentaa entisestään alaselkäpotilaiden fysioterapian mahdollisuuksia sekä saada tieteellistä näyttöä, joka tukisi tasapainon mittaamisen sekä harjoittelun käyttöä entistä laajemman asiakaskunnan kanssa.

Johdanto

Tasapaino ja sen hallinta on yksi tärkeimmistä ihmisen toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä. Tasapaino on ihmisen pystyssä pysymisen perusta, se koostuu useasta eri sisäisestä ja ulkoisesta tekijästä, jotka ovat häiriöille alttiita (Ahonen & Sandström 2011, 166). Alaselkäkipu puolestaan kuuluu yleisimpiin toimintakykyä haittaaviin tekijöihin. Lapsilla ja nuorilla esiintyy usein selkäkipua, ja aikuisista lähes jokainen kokee elämänsä aikana selkäkipua (Pohjolainen ym. 2009, 180). Tasapainon harjoittelua ja sen mittaamista on käytetty pääsääntöisesti alaraajaongelmaisten, iäkkäiden sekä postoperatiivisten potilaiden fysioterapiassa. Tasapainoa säädellään kuitenkin paljon myös koko kehon lihaksiston avulla. Tasapaino saattaa häiriintyä esimerkiksi alaselän kivun seurauksena tai ylipäänsä kivun seurauksena, riippumatta siitä missä kehon osassa kipu sijaitsee. Kipu saattaa lisätä vartalon huojuntaa estämällä tai häiritsemällä lihasspindeleiden proprioseptiikkaa, mikä heikentää lihaskontrollia (Ruhe ym. 2012, 1). Alaselkäpotilailla lihasten aktivoituminen on hitaampaa, vähäisempää ja lihakset saattavat väsyä helpommin terveisiin henkilöihin verrattuna (Taimela & Luoto 1999, 1672).

Alaselkäkipu ja sen aiheuttamat toimintakyvyn haitat ovat yksi tutkituimmista aiheista fysioterapiassa. Kuitenkin edelleen osa alaselkäpotilaiden ongelmista jää ratkaisematta. Tekijät alaselkäkivun taustalla ovat usein erittäin monimuotoisia, mutta tasapainon hallinta sekä sen mahdollinen häiriintyminen kivun myötä saattaa avata uusia mahdollisuuksia potilaiden kuntoutuksessa. Myös tasapainon hallinnan mittaaminen sekä harjoittaminen laajemmin tuki- ja liikuntaelinpotilaiden fysioterapiassa saattaisi monipuolistaa esimerkiksi alaselkäpotilaiden kuntoutusta.

Yhteenveto kirjallisuskatsauksen tuloksista

Tasapainon ja alaselkäkivun välillä on selkeä yhteys.
Erityisesti tasapainon mittaaminen tulisi ottaa osaksi alaselkäpotilaiden kuntoutusta.
Tasapainon harjoittelun vaikutuksesta alaselkäkipuun saattaa olla hyötyä.


Tärkeimmät kohdat:

1.Alaselkäpotilailla on heikompi tasapaino terveisiin henkilöihin verrattuna.
2.Erityisesti kipu näyttäisin olevan merkittävä tekijä tasapainon häiriintymisessä.
3.Epäspesifillä alaselkäkivulla on selkeä yhteys tasapainon häiriintymiseen, mutta myös spesifistä alaselkäkivusta, esim. välilevyperäisestä alaselkäkivusta näyttöä.
4.Epävakaan alustan vaikutuksesta keskivartalon lihasten aktivoitumiseen osittain ristiriitaista näyttöä.Epävakaan alustan lisääminen,(esim. tasapainolaudan) keskivartalon alueen harjoituksiin saattaa lisätä keskivartalon lihasten aktivoitumista.

Tasapainoharjoittelusta saattaa olla hyötyä alaselkäpotilailla, tieteellinen näyttö yhteydestä on kuitenkin vähäistä.


Tasapainon hallinnalla ja alaselkäkivulla vaikuttaisi nykyhetken tiedon perusteella olevan selkeä yhteys. Tieto joka monille saattoi olla entuudestaan tuttua jo aiemmin, mutta ei välttämättä tieteellisesti perusteltua. Tutkimuksia aiheesta on tehty jo vuosia sitten, sekä aivan viime vuosina aiheesta on saatu vielä runsaasti lisänäyttöä. Alaselkäkipu sekä siihen vaikuttavat asiat ovat olleet yleinen tutkimuskohde fysioterapiassa. Tasapainon ja alaselkäkivun yhteydestä ei löydy läheskään niin paljon tutkittua tietoa, kuin monista muista hoitomuodoista. Vaikka näyttö ei kaikissa tutkimuksissa olekaan kiistatonta (mm. Kuukkanen & Mälkiä 2000 ja Stevens ym. 2006), päästiin suurimmassa osassa tutkimuksia samankaltaisiin lopputuloksiin ja siihen päätelmään, että alaselkäpotilailla on heikompi tasapainon hallinta verrattuna terveisiin henkilöihin.

Mikä tekijä juuri alaselkäpotilailla heikentää tasapainon hallintaa? Siitä ei tutkijoiden keskuudessa ole vielä selkeää käsitystä. Kipu itsessään vaikuttaisi olevan merkittävä tekijä tasapainon hallinnan häiriintymisessä (Ruhe ym. 2011, 2012 ja Bouche ym. 2006). Kipu missä tahansa kehonosassa saattaa häiritä tasapainon hallintaa ja tätä teoriaa olisikin syytä tulevaisuudessa tutkia tarkemmin. Tällöin tasapainon testaaminen ja mahdollisesti harjoitteleminen laajenisi koskemaan vielä suurempaa osaa TULE- potilaita. Myös tasapainoharjoittelun mahdollisuuksista selkäpotilailla tulisi saada lisää tutkittua tietoa. Tasapainon harjoittelusta on tutkittua tietoa (mm. Zech ym. 2010), mutta tutkimusasetelmaa ei ole kohdennettu koskemaan alaselkäpotilaita. Kuukkanen & Mälkiä (2000) tutkimuksessa taas näyttö jäi vähäiseksi tasapainoharjoittelun puolesta. Tutkimusasetelma voisikin tulevaisuudessa koskea tasapainoharjoittelun mahdollisuuksia alaselkäpotilaiden kuntoutuksessa. Voidaanko pelkällä tasapainoharjoittelulla vaikuttaa alaselkäkipuun tai alaselkäpotilaan kokemiin toimintakyvyn rajoituksiin? Palautuuko tasapainon hallinta automaattisesti kun kipu vähenee, vai vaaditaanko siihen spesifisti kohdistettua harjoittelua? Lopuksi kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että alaselkäkivulla ja tasapainon hallinnalla on selkeä yhteys ja tasapainon testaus sekä mahdollisesti harjoittelu olisi syytä ottaa osaksi alaselkäpotilaiden kuntoutusta.

Lisätietoja tutkimuksesta:

tero.somervuori@kotkanomt-fysio.fi

sanna.kaaria@hotmail.com

Katso myös Kotkan OMT-Fysion palveluista kohta


Tasapainon testaus


Lähteet:

Ahonen, J. & Sandström, M. 2011.
Liikkuva ihminen - aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka. Lahti: VK-Kustannus Oy.

Bouche, K., Stevens, V., Cambier, D., Caemaert, J. & Danneels, L. 2006.
Comparison of postural control in unilateral stance between healthy controls and lumbar discectomy patients with and without pain. Eur Spine J (2006) 15: 423-432.

Kaaria, S. & Somervuori, T. 2012.
Alaselkäkivun yhteys tasapainon hallintaan. Lahden ammattikorkeakoulu, Fysioterapia, Tuki- ja liikuntaelinsairaudet erikoistumisopinnot, erikoistumistyö.

Kuukkanen, T. & Mälkiä, E. 2000.
An experimental controlled study on postural sway and therapeutic exercise in subjects with low back pain. Clinical Rehabilitation 2000; 14: 192-202.

Pohjolainen, T., Karppinen, J. & Malmivaara, A. 2009.
Aikuisten alaselkäsairaudet. Teoksessa Viikari-Juntura, E. (toim.) Fysiatria. 4. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 178-181.

Ruhe, A., Fejer, R. & Walker, B. 2011.
Is there a relationship between pain intensity and postural sway in patients with non-specific low back pain? BMC Musculoskelet Disord. 2011; 12: 162.

Ruhe, A., Fejer, R. & Walker, B. 2012.
Pain relief is associated with decreasing postural sway in patients with non-specific low back pain. BMC Musculoskelet Disord. 2012; 13: 39.

Stevens, V., Bouche, K., Mahieu, N., Coorevits, P., Vanderstraeten, G. & Danneels, L. 2006.
Trunk muscle activity in healthy subjects during bridging stabilization exercises. BMC Musculoskeletal Disorders 2006, 7:75.

Taimela, T. & Luoto, S. 1999.
Onko selkävaivan kroonistumisen syynä liikkeiden säätelyn häiriö? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1999;115(16):1669-76.

Zech, A., Hubscher, M., Vogt, L., Banzer, W., Hänsel, F. & Pfeifer, K. 2010.
Balance training for neuromuscular control and performance enhancement: A systematic review. J Athl Train. 2010 Jul-Aug; 45(4): 392-403.

Toimisto tiedottaa:
TERO SOMERVUORI OMT-KOULUTUKSEEN

Kotkan OMT-Fysion fysioterapeutti Tero Somervuori on tullut valituksi OMT-erikoistumiskoulutukseen. Koulutus ajoittuu vuosien 2018-2020 välille, mutta Teron vastaanotto Kotkan OMT-Fysiossa jatkuu tuonakin aikana neljänä päivänä viikossa.

Arvoisat asiakkaat!

Olemme ottaneet käyttöön 1.10. alkaen laskutuslisän 5€ pankkisiirron yhteydessä.

KELA:N SUORAKORVAUSJÄRJESTELMÄ KUULUU PALVELUUMME!

UUTTA! AURON-OLKAPÄÄRYHMÄ

Olkapääryhmä tarkoitettu olkapään ongelmista kärsiville henkilöille. Ryhmään voi osallistua fysioterapeutin alkututkimuksen jälkeen, jolloin varmistetaan ryhmään soveltuvuus ja paras mahdollinen hyöty.

Kotkan OMT-Fysio:
Avoinna:
ma, ti, to 8.00 - 18.00
ke ja pe 8.00 - 16.00.

Ajanvaraus normaalisti
ma - pe klo 8.00 - 15.30
Puhelinajanvaraus ark. 8.00 - 15.30.

Puhelin (05) 211 0900
Kirkkokatu 21, 2 krs.(Medituuli)
48100 Kotka.

Sähköposti:
toimisto@kotkanomt-fysio.fi
webmaster